Kaupankäynnin selvityksessä käytettävät vaa'at luokitellaan mittauslaitteiksi, joille on lain mukaan tehtävä valtion pakollinen vakaus. Näihin kuuluvat nosturivaa'at, pienet pöytävaa'at, lavavaa'at ja kuorma-autovaa'at. Kaikille kaupankäynnin selvityksessä käytettäville vaa'oille on tehtävä pakollinen vakaus, muuten voidaan määrätä sakkoja. Vakaus suoritetaanJJG 539-2016TodentamisasetusvartenDigitaaliset näyttöasteikot, jota voidaan soveltaa myös kuorma-autovaakojen vakaukseen. On kuitenkin olemassa toinenkin erityisesti kuorma-autovaakoja koskeva vakausasetus, johon voidaan viitata:JJG 1118-2015TodentamisasetusvartenElektroninenKuorma-autovaa'at(Kuormituskennomenetelmä)Valinta näiden kahden välillä riippuu todellisesta tilanteesta, vaikka useimmissa tapauksissa todentaminen suoritetaan JJG 539-2016:n mukaisesti.
JJG 539-2016 -dokumentissa asteikkojen kuvaus on seuraava:
Tässä asetuksessa termillä ”vaaka” tarkoitetaan eräänlaista ei-automaattista punnituslaitetta.
Periaate: Kun kuorma asetetaan kuorman vastaanottajalle, punnitusanturi (kuormituskenno) tuottaa sähköisen signaalin. Tietojenkäsittelylaite muuntaa ja käsittelee tämän signaalin, ja punnitustulos näytetään näyttölaitteella.
Rakenne: Vaaka koostuu kuormanvastaanottimesta, punnituskennosta ja punnitusnäytöstä. Se voi olla yhtenäinen tai modulaarinen rakenne.
Sovellus: Näitä vaakoja käytetään ensisijaisesti tavaroiden punnitukseen ja mittaamiseen, ja niitä sovelletaan laajalti kaupassa, satamissa, lentokentillä, varastoinnissa ja logistiikassa, metallurgiassa sekä teollisuusyrityksissä.
Digitaalisten näyttöasteikkojen tyypit: Elektroniset pöytä- ja alustavaa'at (yhdessä elektroniset pöytä-/alustavaa'at), joihin kuuluvat: Hintaa laskevat vaa'at, Vain punnitukseen tarkoitetut vaa'at, Viivakoodivaa'at, Laskenta-asteikot, Monijakoiset asteikot, Moniväliasteikot ja jne.;Elektroniset nosturivaa'at, jotka sisältävät: Koukkuvaa'at, Ripustettavat koukkuvaa'at, Siltanosturivaa'at, Yksikiskovaa'at ja jne.;Kiinteät elektroniset vaa'at, jotka sisältävät: Elektroniset kaivovaa'at, Elektroniset pinta-asennettavat vaa'at, Elektroniset suppilovaa'at ja jne.
Ei ole epäilystäkään siitä, että suuret vaa'at, kuten kaivosvaa'at tai kuorma-autovaa'at, kuuluvat kiinteiden elektronisten vaakojen luokkaan, ja ne voidaan siksi tarkistaa standardin mukaisesti.TodentamisasetusvartenDigitaaliset näyttöasteikot(JJG 539-2016). Pienikapasiteettisten vaakojen kohdalla standardipainojen lastaus ja purku on suhteellisen helppoa. Suurten vaakojen, joiden mitat ovat 3 × 18 metriä tai kapasiteetti yli 100 tonnia, käyttö on kuitenkin paljon vaikeampaa. JJG 539 -tarkastusmenettelyjen tarkka noudattaminen aiheuttaa merkittäviä haasteita, ja jotkin vaatimukset voivat olla käytännössä mahdottomia toteuttaa. Kuorma-autovaakojen metrologisen suorituskyvyn varmennus sisältää pääasiassa viisi kohtaa: Nollaustarkkuuden ja taarauksen tarkkuuden., Epäkeskinen kuorma (epäkeskinen kuorma), Punnitus, Punnitus taaran jälkeen, Toistettavuus ja erottelualue. Näistä epäkeskinen kuormitus, punnitus, punnitus taaran jälkeen ja toistettavuus ovat erityisen aikaa vieviä.Jos menettelytapoja noudatetaan tarkasti, voi olla mahdotonta suorittaa edes yhden kuorma-autovaa'an varmennusta yhden päivän aikana. Vaikka toistettavuus olisi hyvä ja testipainojen määrää voitaisiin vähentää ja osittaista korvaamista, prosessi on edelleen melko haastava.
7.1 Vakiomuotoiset tarkastusvälineet
7.1.1 Vakiopainot
7.1.1.1 Vakaustuksessa käytettyjen vakiopainojen on oltava JG99:ssä määriteltyjen metrologisten vaatimusten mukaisia, eivätkä niiden virheet saa ylittää 1/3 taulukossa 3 määritellystä vastaavan kuorman suurimmasta sallitusta virheestä.
7.1.1.2 Vakiopainojen lukumäärän on oltava riittävä vaa'an tarkastusvaatimusten täyttämiseksi.
7.1.1.3 Pyöristysvirheiden välttämiseksi on käytettävä jaksottaisen kuormituspistemenetelmän kanssa käytettäviä lisävakiopainoja.
7.1.2 Vakiopainojen korvaaminen
Kun vaaka on tarkistettu käyttöpaikallaan, korvaa kuormat (muut massat
vakailla ja tunnetuilla painoilla) voidaan käyttää korvaamaan osa standardista
painot:
Jos vaa'an toistettavuus ylittää 0,3e, käytettyjen vakiopainojen massan on oltava vähintään puolet vaa'an enimmäiskapasiteetista;
Jos vaa'an toistettavuus on suurempi kuin 0,2 e mutta enintään 0,3 e, käytettyjen vakiopainojen massaa voidaan pienentää 1/3:een vaa'an enimmäiskapasiteetista;
Jos vaa'an toistettavuus ei ylitä 0,2 e, käytettyjen vakiopainojen massaa voidaan pienentää 1/5:een vaa'an enimmäiskapasiteetista.
Edellä mainittu toistettavuus määritetään kohdistamalla kuorman vastaanottajaan kolme kertaa noin puolet vaa'an maksimikapasiteetista (joko standardipainot tai mikä tahansa muu vakaa painoinen massa).
Jos toistettavuus on 0,2e–0,3e / 10–15 kg, tarvitaan yhteensä 33 tonnia standardipainoja. Jos toistettavuus ylittää 15 kg, tarvitaan 50 tonnia painoja. Vaatimustenmukaisuustarkastuslaitoksen olisi melko vaikeaa tuoda 50 tonnia painoja vaa'an tarkastusta varten. Jos painoja tuodaan vain 20 tonnia, voidaan olettaa, että 100 tonnin vaa'an toistettavuuden oletusarvo on enintään 0,2e / 10 kg. On kyseenalaista, voidaanko 10 kg:n toistettavuutta todella saavuttaa, ja kaikilla on käsitys käytännön haasteista. Lisäksi, vaikka käytettävien standardipainojen kokonaismäärää vähennetään, korvaavia kuormia on silti lisättävä vastaavasti, joten kokonaiskoekuorma pysyy muuttumattomana.
1. Punnituspisteiden testaus
Punnituksen varmentamista varten on valittava vähintään viisi eri kuormituspistettä. Näihin tulisi kuulua vaa'an pienin kapasiteetti, vaa'an suurin kapasiteetti ja kuormitusarvot, jotka vastaavat suurimman sallitun virheen muutoksia, eli keskitarkkuuspisteet: 500e ja 2000e. 100 tonnin kuorma-autovaa'alla, jossa e = 50 kg, tämä vastaa: 500e = 25 t, 2000e = 100 tonnia. 2000e-piste edustaa skaalan maksimikapasiteettia, ja sen testaaminen voi olla käytännössä vaikeaa. Lisäksipunnitus taaran jälkeenedellyttää todentamisen toistamista kaikissa viidessä lastauspisteessä. Älä aliarvioi viiden valvontapisteen työmäärää – lastaamisen ja purkamisen varsinainen työmäärä on melkoinen.
2. Epäkeskinen kuormitustesti
7.5.11.2 Epäkeskinen kuorma ja pinta-ala
a) Vaa'oille, joissa on enemmän kuin 4 tukipistettä (N > 4): Jokaiseen tukipisteeseen kohdistettavan kuormituksen tulisi olla 1/(N–1) vaa'an enimmäiskapasiteetista. Painot tulisi kohdistaa peräkkäin kunkin tukipisteen yläpuolelle, noin 1/N:n kokoiselle alueelle kuormitusanturista. Jos kaksi tukipistettä on liian lähellä toisiaan, edellä kuvatun kokeen soveltaminen voi olla vaikeaa. Tässä tapauksessa kaksinkertainen kuorma voidaan kohdistaa alueelle, joka on kaksi kertaa tukipisteitä yhdistävän linjan pituinen.
b) Vaa'oille, joissa on 4 tai vähemmän tukipisteitä (N ≤ 4): Käytetyn kuorman tulisi olla 1/3 vaa'an maksimikapasiteetista.
Painot tulee kohdistaa peräkkäin alueelle, joka on suunnilleen 1/4 kuormanvastaanottimesta, kuten kuvassa 1 on esitetty, tai suunnilleen kuvan 1 mukaiseen kokoonpanoon.
100 tonnin kuorma-autovaa'assa, jonka mitat ovat 3 × 18 metriä, on tyypillisesti vähintään kahdeksan punnituskennoa. Jos kokonaiskuorma jaetaan tasaisesti, jokaiseen tukipisteeseen tarvitaan 100 ÷ 7 ≈ 14,28 tonnia (noin 14 tonnia). 14 tonnin painojen sijoittaminen jokaiseen tukipisteeseen on erittäin vaikeaa. Vaikka painot voitaisiin fyysisesti pinota, tällaisten massiivisten painojen toistuva lastaaminen ja purkaminen aiheuttaa huomattavaa työmäärää.
3. Varmennetun lastausmenetelmän ja todellisen operatiivisen lastauksen välinen ero
Kuormausmenetelmien näkökulmasta kuorma-autovaakojen tarkastus on samankaltainen kuin pienten vaakojen. Paikan päällä tehtävässä kuorma-autovaa'an tarkastuksessa painot kuitenkin tyypillisesti nostetaan ja asetetaan suoraan vaaka-alustalle, samalla tavalla kuin tehdastestauksessa käytetään. Tämä kuormitusmenetelmä eroaa merkittävästi kuorma-autovaa'an todellisesta operatiivisesta kuormituksesta. Nostettujen painojen suora sijoittaminen vaaka-alustalle ei aiheuta vaakasuuntaisia iskuvoimia, ei kytkeydy vaa'an sivuttais- tai pitkittäispysäyttimiin ja vaikeuttaa vaa'an molemmissa päissä olevien suorien sisään-/uloskäyntien ja pitkittäispysäyttimien vaikutusten havaitsemista punnitussuorituskykyyn.
Käytännössä metrologisen suorituskyvyn varmentaminen tällä menetelmällä ei täysin vastaa suorituskykyä todellisissa käyttöolosuhteissa. Pelkästään tähän epäedustavaan kuormitusmenetelmään perustuva varmentaminen ei todennäköisesti havaitse todellista metrologista suorituskykyä todellisissa käyttöolosuhteissa.
JJG 539-2016:n mukaanTodentamisasetusvartenDigitaaliset näyttöasteikotstandardipainojen tai standardipainojen ja korvikkeiden käyttö suurten vaakojen tarkistamiseen tuo mukanaan merkittäviä haasteita, mukaan lukien: Suuri työmäärä, Korkea työvoimavaltaisuus, Korkeat painojen kuljetuskustannukset, Pitkä vahvistusaika, Turvallisuusriskitja jne.Nämä tekijät vaikeuttavat huomattavasti paikan päällä tehtävää todentamista. Vuonna 2011 Fujianin metrologian instituutti toteutti kansallisen keskeisen tieteellisen instrumentin kehityshankkeenTarkkojen kuormanmittauslaitteiden kehittäminen ja soveltaminen vaakoihinKehitetty vaa'an kuormitusmittauslaite on itsenäinen, OIML R76 -standardin mukainen apuvahvistuslaite, joka mahdollistaa minkä tahansa kuormituspisteen, mukaan lukien täyden mittakaavan ja muiden elektronisten kuorma-autovaakojen tarkan, nopean ja kätevän varmennuksen. Tähän laitteeseen perustuen JJG 1118-2015TodentamisasetusvartenElektroniset kuorma-autovaa'at (kuormanmittauslaitemenetelmä)otettiin virallisesti käyttöön 24. marraskuuta 2015.
Molemmilla varmennusmenetelmillä on omat etunsa ja haittansa, ja käytännössä valinta tulisi tehdä todellisen tilanteen perusteella.
Kahden varmennusasetuksen edut ja haitat:
JJG 539-2016 Edut: 1. Käyttää vakiokuormia tai M2-luokkaa parempia korvikkeita,mahdollistaen tarkastusjaon elektroniset kuorma-autovaa'at, joiden leveys on 500–10 000.2. Standardilaitteiden tarkastussykli on yksi vuosi, ja standardilaitteiden jäljitettävyys voidaan suorittaa paikallisesti kunnan tai maakunnan tason metrologialaitoksissa.
Haittoja: Erittäin suuri työmäärä ja korkea työintensiteetti; Painojen lastaamisen, purkamisen ja kuljettamisen korkeat kustannukset; Alhainen hyötysuhde ja heikko turvallisuustaso; Pitkä todentamisaika; tarkka noudattaminen voi olla käytännössä vaikeaa.
JJG 1118 Edut: 1. Punnitusvaaka ja sen lisävarusteet voidaan kuljettaa työmaalle yhdellä kaksiakselisella ajoneuvolla.2. Alhainen työvoimavaltaisuus, alhaiset kuorman kuljetuskustannukset, korkea varmennustehokkuus, hyvä turvallisuustaso ja lyhyt varmennusaika.3. Purkamista/uudelleenlastausta ei tarvita tarkistusta varten.
Haittoja: 1. Elektronisen kuorma-autovaa'an käyttö (kuormanmittauslaitemenetelmä)tarkistusosasto voi tavoittaa vain 500–3 000.2. Elektroniseen kuorma-autovaakaan on asennettava reaktiovoimalaitee (ulokepalkki), joka on yhdistetty pilareihin (joko kiinteisiin betonipilareihin tai siirrettäviin teräsrakenteisiin pilareihin).3. Välimiesmenettelyä tai virallista arviointia varten tarkastuksessa on noudatettava JJG 539 -standardia käyttäen standardipainoja referenssivälineenä. 4. Standardilaitteiden tarkastussykli on kuusi kuukautta, eivätkä useimmat maakunnalliset tai kunnalliset metrologialaitokset ole varmistaneet näiden standardilaitteiden jäljitettävyyttä; jäljitettävyys on hankittava päteviltä laitoksilta.
JJG 1118-2015 käyttää OIML R76:n suosittelemaa riippumatonta apuvahvistuslaitetta ja täydentää JJG 539-1997:n elektronisten kuorma-autovaakojen varmennusmenetelmää.Soveltuu elektronisille kuorma-autovaa'oille, joiden enimmäiskapasiteetti ≥ 30 t, vakausväli ≤ 3 000 ja tarkkuus keskitasolla tai tavallisella tasolla. Ei sovellu monijakoisille, monialueisille tai elektronisille kuorma-autovaa'oille, joissa on laajennetut näyttölaitteet.
Julkaisun aika: 26. elokuuta 2025