Kuormakennon tekniset parametrit

  1. Käytä alanimikkeen ilmaisinmenetelmää teknisten parametrien esittämiseenkuormituskennoPerinteinen menetelmä on käyttää alaotsikkoindeksiä. Etuna on, että fyysinen merkitys on selkeä, ja sitä on käytetty jo vuosia, ja monet ihmiset tuntevat sen. Listaamme nyt sen pääkohdat seuraavasti: *Nimelliskapasiteettivalmistajan ilmoittama punnitusalueen yläraja-arvo.

*Nimellinen lähtöteho (herkkyys)

Anturin lähtösignaalin ero nimelliskuormituksen ja kuormittamattoman kuorman välillä. Koska punnituskennon lähtösignaali liittyy käytettyyn herätejännitteeseen, nimellistehon yksikkö on mV/V. Kutsumme sitä herkkyydeksi.

*Herkkyystoleranssi

Anturin todellisen vakaan lähdön ja vastaavan nimellislähdön välinen ero prosentteina nimellislähdöstä. Esimerkiksi punnituskennon todellinen nimellislähtö on 2,002 mV/V ja vastaava standardinimellislähtö on 2 mV/V, jolloin sen herkkyystoleranssi on: ((2,0022,000)/2,000) *100 % = 0,1 %

*Nlineaarinen

Kuormittamattoman lähtöarvon ja nimelliskuorman lähtöarvon määrittämän suoran ja kasvavan kuormituksen mitatun käyrän välinen enimmäispoikkeama on nimellistehon prosenttiosuus.

*ViiveTsuvaitsevaisuus

Kuormaa vähitellen tyhjäkäynnistä nimelliskuormaan ja sitten vähitellen purkaa. Kuormaus- ja purkaustehon suurimman mahdollisen eron prosenttiosuus samassa kuormituspisteessä nimellistehoon verrattuna.

*ToistettavuusEvirhe

Samoissa ympäristöolosuhteissa anturia toistuvasti kuormitetaan nimelliskuormalla ja puretaan se. Lähtöarvon maksimipoikkeama samassa kuormituspisteessä kuormitusprosessin aikana nimellistehoon verrattuna.

*Crepiä

Kun kuormitus on vakio (yleensä nimelliskuormana) ja muut testausolosuhteet pysyvät muuttumattomina, punnituskennon tuotoksen prosenttiosuus muuttuu ajan myötä nimellistehoon nähden.

* NollaOlähtö

Suositellun jännitteen vallitessa anturin lähtöarvo on nimellistehon prosenttiosuus, kun kuormitusta ei ole.

*EristysRvastus

Anturipiirin ja elastomeerin välinen tasavirtaresistanssin arvo.

*InsyöttöRvastus

Kun signaalin lähtöliitin on avoin piiri ja anturia ei ole kuormitettu, impedanssin arvo mitataan virtalähteen herätetuloliittimestä.

*Lähtöimpedanssi

Signaalin lähtöliittimestä mitattu impedanssi, kun tehoherätetuloliitin on oikosulussa ja anturia ei ole kuormitettu.

*LämpötilaCkorvausRenkeli

Tällä lämpötila-alueella anturin nimellisteho ja nollatasapaino kompensoidaan tarkasti, jotta määritettyä aluetta ei ylitetä.

*VaikutusZeroTlämpötila

Ympäristön lämpötilan muutosten aiheuttamat nollatasapainon muutokset. Yleensä se ilmaistaan ​​prosentteina nollatasapainon muutoksena nimellistehoon nähden, kun lämpötila muuttuu 10 K.

*VaikutusRatedOlähtöTlämpötila

Ympäristön lämpötilan muutoksen aiheuttama nimellistehon muutos.

Yleensä se ilmaistaan ​​prosentteina nimellistehosta nimellistehon muutoksesta, jonka aiheuttaa jokainen 10 K:n lämpötilan muutos.

*KäyttöTlämpötilaRenkeli

Anturi ei aiheuta pysyviä haitallisia muutoksia missään suorituskykyparametreissaan tällä lämpötila-alueella.

2. "Kansainvälisessä suosituksessa nro OIML60" käytetyt termit. Vuoden 1992 painoksen "OIML nro 60 International Proposal" perusteella viitataan "JJG669--90 Load Cell Verification Regulations" -määräysten uusiin teknisiin parametreihin:

* KuormaCnollaOlähtö

Punnitusanturin muuntamisen kautta saatu mitattava (massa) voidaan mitata.

*ValmistuminenVjonkin ansiotaLojaCnolla

Punnituskennon mittausalueen jälkeisen osan koko jaetaan yhtä suuriin osiin.

*VahvistusDivisionVjonkin ansiotaLojaCell (V)

Tarkkuusluokittelua varten kuormitusanturitestissä käytetään kuormitusanturin asteikkoarvoa massayksiköissä.

*TheMminimaalinenVsertifiointiDivisionVarvonLojaCell (Vmin)

Punnitusanturin mittausalue voidaan jakaa pienimmällä tarkistusjakokertoimella.

*MinimiStaticLkuorma (Fsmin)

Pienin massan arvo, jota voidaan kohdistaa voima-anturiin ylittämättä suurinta sallittua virhettä.

*SuurinWkahdeksan

Suurin massan arvo, joka voidaan kohdistaa voima-anturiin ylittämättä suurinta sallittua virhettä.

* Epälineaarinen (L)

Punnitusanturin prosessikalibrointikäyrän ja teoreettisen suoran välinen poikkeama.

*ViiveEvirhe (H)

Punnitusanturin lähtölukemien välinen maksimiero samalla kuormitustasolla; toinen niistä on prosessilukema alkaen pienimmästä staattisesta kuormituksesta ja toinen on paluulukema alkaen suurimmasta punnitustasosta.

*Ryömintä (Cp)

Kun kuormitus on vakio ja kaikki ympäristöolosuhteet ja muut muuttujat pysyvät myös vakioina, punnituskennon täyden kuormituksen tuottama teho muuttuu ajan kuluessa.

*MinimiStaticLojaOlähtöRekoveryPlantti (CrFsmin)

Ennen kuorman kohdistamista 1. Kun punnituskennon tekniset parametrit esitellään alituoteindeksien esitysmenetelmällä, perinteinen menetelmä on käyttää alituoteindeksiä. Etuna on, että fyysinen merkitys on selkeä, sitä on käytetty jo vuosia ja monet ihmiset tuntevat sen. Listaamme nyt sen pääkohdat seuraavasti: *Nimelliskapasiteettivalmistajan ilmoittama punnitusalueen yläraja-arvo.

*ArvosanaOlähtöteho (herkkyys)

Anturin lähtösignaalin ero nimelliskuormituksen ja kuormittamattoman kuorman välillä. Koska punnituskennon lähtösignaali liittyy käytettyyn herätejännitteeseen, nimellistehon yksikkö on mV/V. Kutsumme sitä herkkyydeksi.

*Herkkyystoleranssi

Anturin todellisen vakaan lähdön ja vastaavan nimellislähdön välinen ero prosentteina nimellislähdöstä. Esimerkiksi punnituskennon todellinen nimellislähtö on 2,002 mV/V ja vastaava standardinimellislähtö on 2 mV/V, jolloin sen herkkyystoleranssi on: ((2,0022,000)/2,000) *100 % = 0,1 %

*Nlineaarinen

Kuormittamattoman lähtöarvon ja nimelliskuorman lähtöarvon määrittämän suoran ja kasvavan kuormituksen mitatun käyrän välinen enimmäispoikkeama on nimellistehon prosenttiosuus.

*ViiveTsuvaitsevaisuus

Kuormaa vähitellen tyhjäkäynnistä nimelliskuormaan ja sitten vähitellen purkaa. Kuormaus- ja purkaustehon suurimman mahdollisen eron prosenttiosuus samassa kuormituspisteessä nimellistehoon verrattuna.

*ToistettavuusEvirhe

Samoissa ympäristöolosuhteissa anturia toistuvasti kuormitetaan nimelliskuormalla ja puretaan se. Lähtöarvon maksimipoikkeama samassa kuormituspisteessä kuormitusprosessin aikana nimellistehoon verrattuna.

*Crepiä

Kun kuormitus on vakio (yleensä nimelliskuormana) ja muut testausolosuhteet pysyvät muuttumattomina, punnituskennon tuotoksen prosenttiosuus muuttuu ajan myötä nimellistehoon nähden.

* NollaOlähtö

Suositellun jännitteen vallitessa anturin lähtöarvo on nimellistehon prosenttiosuus, kun kuormitusta ei ole.

*EristysRvastus

Anturipiirin ja elastomeerin välinen tasavirtaresistanssin arvo.

*InsyöttöRvastus

Kun signaalin lähtöliitin on avoin piiri ja anturia ei ole kuormitettu, impedanssin arvo mitataan virtalähteen herätetuloliittimestä.

*Lähtöimpedanssi

Signaalin lähtöliittimestä mitattu impedanssi, kun tehoherätetuloliitin on oikosulussa ja anturia ei ole kuormitettu.

*LämpötilaCkorvausRenkeli

Tällä lämpötila-alueella anturin nimellisteho ja nollatasapaino kompensoidaan tarkasti, jotta määritettyä aluetta ei ylitetä.

*VaikutusZeroTlämpötila

Ympäristön lämpötilan muutosten aiheuttamat nollatasapainon muutokset. Yleensä se ilmaistaan ​​prosentteina nollatasapainon muutoksena nimellistehoon nähden, kun lämpötila muuttuu 10 K.

*VaikutusRatedOlähtöTlämpötila

Ympäristön lämpötilan muutoksen aiheuttama nimellistehon muutos.

Yleensä se ilmaistaan ​​prosentteina nimellistehosta nimellistehon muutoksesta, jonka aiheuttaa jokainen 10 K:n lämpötilan muutos.

*KäyttöTlämpötilaRenkeli

Anturi ei aiheuta pysyviä haitallisia muutoksia missään suorituskykyparametreissaan tällä lämpötila-alueella.

2. "Kansainvälisessä suosituksessa nro OIML60" käytetyt termit. Vuoden 1992 painoksen "OIML nro 60 International Proposal" perusteella viitataan "JJG669--90 Load Cell Verification Regulations" -määräysten uusiin teknisiin parametreihin:

* KuormaCnollaOlähtö

Punnitusanturin muuntamisen kautta saatu mitattava (massa) voidaan mitata.

*ValmistuminenVjonkin ansiotaLojaCnolla

Punnituskennon mittausalueen jälkeisen osan koko jaetaan yhtä suuriin osiin.

*VahvistusDivisionVjonkin ansiotaLojaCell (V)

Tarkkuusluokittelua varten kuormitusanturitestissä käytetään kuormitusanturin asteikkoarvoa massayksiköissä.

*PunnitusSensor*MinimiVsertifiointiDivisionVarvo (Vmin)

Pienin tarkastusasteikon arvo, jolla punnitusanturin mittausaluetta voidaan skaalata.

*MinimiStaticLkuorma (Fsmin)

Pienin massan arvo, joka voidaan kohdistaa voima-anturiin ylittämättä suurinta sallittua virhettä.

*SuurinWkahdeksan

Suurin massan arvo, joka voidaan kohdistaa voima-anturiin ylittämättä suurinta sallittua virhettä.

* Epälineaarinen (L)

Punnitusanturin prosessikalibrointikäyrän ja teoreettisen suoran välinen poikkeama.

*ViiveEvirhe (H)

Punnitusanturin lähtölukemien välinen suurin ero samalla kuormitustasollad. OToinen niistä on prosessilukema alkaen pienimmästä staattisesta kuormituksesta ja toinen on paluulukema alkaen suurimmasta punnitusarvosta.

*Ryömintä (Cp)

Kun kuormitus on vakio ja kaikki ympäristöolosuhteet ja muut muuttujat pysyvät myös vakioina, punnituskennon täyden kuormituksen tuottama teho muuttuu ajan kuluessa.

*MinimiStaticLojaOlähtöRekoveryPlantti (CrFsmin)

Punnitusanturin pienimmän staattisen kuormituksen välinen ero mitattuna ennen kuormituksen kohdistamista ja sen jälkeen.

*ToistettavuusEvirhe (R)

Samalla kuormituksella ja samoissa ympäristöolosuhteissa useista peräkkäisistä kokeista saatujen kuormituskennon lähtölukemien välinen ero.

*TheIvaikutusTlämpötilaMminimaalinenStaticLojaOlähtöteho (Fsmin)

Ympäristön lämpötilan muutoksesta johtuva muutos pienimmän staattisen kuormituksen välillä.

*VaikutusTlämpötila päälläOlähtöSherkkyys (St)

Lähtöherkkyyden muutokset ympäristön lämpötilan muutosten vuoksi.

*MittausRenkeli LojaCnolla

Mitattu (laatu)arvoalue, jonka sisällä mittaustulos ei ylitä suurinta sallittua virhettä.

*TurvallinenLmatkiaLoja

Punnitusanturiin kohdistettava suurin kuormitus. Tällöin punnitusanturi ei aiheuta pysyvää ajautumista suorituskykyominaisuuksien osalta määritetyn arvon yli.

*VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläMminimaalinenStaticLojaOlähtöteho (FsminH)

Minimi staattisen kuormituksen muutos lämpötilan ja kosteuden muutoksen vuoksi.

*VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläOlähtöSherkkyys

Lämpötilan ja kosteuden muutosten aiheuttamat muutokset lähtöherkkyydessä.

Lisäksi "JJG699-90 Load Cell Verification Regulations" -määräyksissä on lueteltu myös tekninen parametri, nimittäin

*MinimiLkuorma (Fmin)

Massan arvo, joka on lähimpänä voima-anturin pienintä staattista kuormitusta, jonka voimaa tuottava laite voi saavuttaa.

Juuri siksi, että anturimittaus suoritetaan aina dynamometrillä, ja pienimmän staattisen kuormituspisteen suorituskyvyn mittaaminen suoraan on vaikeaa. Lisäksi "OIML60 International Proposal" on erityisesti punnitusantureille kehitetty standardi, ja sen lähtökohta punnitusantureiden arvioinnissa on mukautua punnituslaitteiden vaatimuksiin.

, mitattuaan punnitusanturin pienimmän staattisen kuormituksen välisen eron.

*ToistettavuusEvirhe (R)

Samalla kuormituksella ja samoissa ympäristöolosuhteissa useista peräkkäisistä kokeista saatujen kuormituskennon lähtölukemien välinen ero.

*TheIvaikutusTlämpötilaMminimaalinenStaticLojaOlähtöteho (Fsmin)

Ympäristön lämpötilan muutoksesta johtuva muutos pienimmän staattisen kuormituksen välillä.

*VaikutusTlämpötila päälläOlähtöSherkkyys (St)

Lähtöherkkyyden muutokset ympäristön lämpötilan muutosten vuoksi.

*MittausRenkeliLojaCnolla

Mitattu (laatu)arvoalue, jonka sisällä mittaustulos ei ylitä suurinta sallittua virhettä.

*TurvallinenLmatkiaLoja

Punnitusanturiin kohdistettava suurin kuormitus. Tällöin punnitusanturi ei aiheuta pysyvää ajautumista suorituskykyominaisuuksien osalta määritetyn arvon yli.

*VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläMminimaalinenStaticLojaOlähtöteho (FsminH)

Minimi staattisen kuormituksen muutos lämpötilan ja kosteuden muutoksen vuoksi.

*VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläOlähtöSherkkyys

Lämpötilan ja kosteuden muutosten aiheuttamat muutokset lähtöherkkyydessä.

Lisäksi "JJG699-90 Load Cell Verification Regulations" -määräyksissä on lueteltu myös tekninen parametri.

*MinimiLkuorma (Fmin)

Massan arvo, joka on lähimpänä voima-anturin pienintä staattista kuormitusta, jonka voimaa tuottava laite voi saavuttaa.

Juuri siksi, että anturimittaus suoritetaan aina dynamometrillä, ja pienimmän staattisen kuormituspisteen suorituskyvyn mittaaminen suoraan on vaikeaa. Lisäksi "OIML60 International Proposal" on erityisesti punnitusantureille kehitetty standardi, ja sen lähtökohta punnitusantureiden arvioinnissa on mukautua punnituslaitteiden vaatimuksiin.


Julkaisun aika: 30.3.2023