- Käytä alanimikeindikaattorimenetelmää esitelläksesi laitteen tekniset parametritkuormituskenno. Perinteinen tapa on käyttää alanimikeindeksiä. Etuna on, että fyysinen merkitys on selkeä, ja sitä on käytetty jo vuosia ja se on monille tuttu. Listaamme nyt sen pääkohdat seuraavasti: * Nimelliskapasiteetin valmistajan ilmoittama punnitusalueen yläraja.
* Nimellisteho (herkkyys)
Ero anturin lähtösignaalin välillä, kun nimelliskuorma on päällä ja kun kuormaa ei ole. Koska punnituskennon lähtösignaali on suhteessa käytettyyn viritysjännitteeseen, nimellistehon yksikkö ilmaistaan yksikössä mV/V. Ja kutsua sitä herkkyydeksi.
* Herkkyystoleranssi
Anturin todellisen vakaan lähdön ja vastaavan nimellisnimellistehon välisen eron prosenttiosuus nimellistehosta. Esimerkiksi punnituskennon todellinen nimellisteho on 2,002 mV/V ja vastaava vakionimellisteho on 2 mV/V, niin sen herkkyystoleranssi on: ((2,002–2 000) / 2 000) *100 % = 0,1 %
*Non-lineaarinen
Suurin poikkeama tyhjäkäynnin lähtöarvon ja nimelliskuorman lähtöarvon ja mitatun nousevan kuormituksen käyrän välillä on prosenttiosuus nimellistehoarvosta.
*ViiveTsuvaitsevaisuus
Lataa vähitellen tyhjästä nimelliskuormitukseen ja sitten vähitellen tyhjennä. Prosenttiosuus suurimmasta erosta lastaus- ja purkuteho välillä samassa kuormituspisteessä nimellistehoarvoon nähden.
*ToistettavuusError
Lataa anturi toistuvasti samoissa ympäristöolosuhteissa nimelliskuormitukseen ja pura se. Prosenttiosuus lähtöarvon maksimierosta samassa kuormituspisteessä latausprosessin aikana nimellistehoon.
*Creep
Kun kuormitus on vakio (yleensä nimelliskuormituksena) ja muut testiolosuhteet pysyvät muuttumattomina, punnituskennon tehon prosenttiosuus muuttuu ajan myötä nimellistehoksi.
* NollaOutput
Suositellun jännitteen herätteen alla anturin lähtöarvo on prosenttiosuus nimellistehosta, kun kuormaa ei käytetä.
*EristysRvastarintaa
DC-resistanssiarvo anturipiirin ja elastomeerin välillä.
*InputRvastarintaa
Kun signaalin lähtöliitin on avoin piiri ja anturi ei ole kuormitettu, impedanssiarvo mitataan virtalähteen herätetuloliittimestä.
* Lähtöimpedanssi
Impedanssi mitattuna signaalin lähtöliittimestä, kun tehoherätyksen tuloliitin on oikosulussa ja anturi ei ole kuormitettu.
*LämpötilaCkorvausRange
Tällä lämpötila-alueella anturin nimellisteho ja nollatasapaino kompensoidaan tiukasti, jotta ne eivät ylitä määritettyä aluetta.
* VaikutusZeroTlämpötila
Muutokset nollatasapainossa ympäristön lämpötilan muutoksista. Yleensä se ilmaistaan prosentteina nollatasapainon muutoksesta nimellistehoon, kun lämpötila muuttuu 10 K.
* VaikutusRedOulostuloTlämpötila
Ympäristön lämpötilan muutoksen aiheuttama nimellistehon muutos.
Yleensä se ilmaistaan prosentteina nimellistehon muutoksen nimellistehosta, jonka aiheuttaa jokainen 10 K lämpötilan muutos.
*KäytössäTlämpötilaRange
Anturi ei aiheuta pysyviä haitallisia muutoksia missään sen suorituskykyparametreissa tällä lämpötila-alueella
2. "Kansainvälisessä suosituksessa nro OIML60" käytetyt termit. Perustuu vuoden 1992 painokseen "OIML No. 60 International Proposal", katso "JJG669--90 Load Cell Verification Regulations" -säädöksen uudet tekniset parametrit:
*LataaCellOutput
Punnituskennon muuntamisesta saatu mitattavissa oleva (massa) voidaan mitata.
* ValmistuminenVarvoLoadCell
Yhden osan koko punnitusanturin mittausalueen jälkeen jaetaan yhtä suuriin osiin.
*VarmennusDvisioVarvoLoadCell (V)
Tarkkuusluokitusta varten punnituskennotestissä käytetään punnituskennon asteikkoarvoa massayksiköissä.
*TheMminimiVerificationDvisioVarvoLoadCell (Vmin)
Punnitusanturin mittausalue voidaan jakaa varmistusjaon vähimmäisarvolla.
* MinimiStaticLoad (Fsmin)
Massan vähimmäisarvo, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon ylittämättä suurinta sallittua virhettä.
* MaksimiWpunnitus
Suurin massan arvo, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon ylittämättä suurinta sallittua virhettä.
* Epälineaarinen (L)
Punnituskennon prosessikalibrointikäyrän ja teoreettisen suoran välinen poikkeama.
*ViiveError (H)
Suurin ero punnituskennon lähtölukemien välillä, kun käytetään samaa kuormitusta; yksi niistä on prosessilukema staattisen minimikuormituksen perusteella ja toinen maksimipunnituksesta alkava paluuluku.
*ryömintä (Cp)
Kun kuormitus on vakio ja kaikki ympäristöolosuhteet ja muut muuttujat pidetään vakiona, punnituskennon täyden kuorman tuoton muutos ajan myötä.
* MinimiStaticLoadOulostuloRekoveryPlant (CrFsmin)
Ennen kuormitusta 1. Kun punnituskennon tekniset parametrit esitellään alanimikeindeksin esitystavalla, perinteinen tapa on käyttää alanimikeindeksiä. Etuna on, että fyysinen merkitys on selkeä, ja sitä on käytetty jo vuosia ja se on monille tuttu. Listaamme nyt sen pääkohdat seuraavasti: * Nimelliskapasiteetin valmistajan ilmoittama punnitusalueen yläraja.
*ArvioituOlähtö (herkkyys)
Ero anturin lähtösignaalin välillä, kun nimelliskuorma on päällä ja kun kuormaa ei ole. Koska punnituskennon lähtösignaali on suhteessa käytettyyn viritysjännitteeseen, nimellistehon yksikkö ilmaistaan yksikössä mV/V. Ja kutsua sitä herkkyydeksi.
* Herkkyystoleranssi
Anturin todellisen vakaan lähdön ja vastaavan nimellisnimellistehon välisen eron prosenttiosuus nimellistehosta. Esimerkiksi punnituskennon todellinen nimellisteho on 2,002 mV/V ja vastaava vakionimellisteho on 2 mV/V, niin sen herkkyystoleranssi on: ((2,002–2 000) / 2 000) *100 % = 0,1 %
*Non-lineaarinen
Suurin poikkeama tyhjäkäynnin lähtöarvon ja nimelliskuorman lähtöarvon ja mitatun nousevan kuormituksen käyrän välillä on prosenttiosuus nimellistehoarvosta.
*ViiveTsuvaitsevaisuus
Lataa vähitellen tyhjästä nimelliskuormitukseen ja sitten vähitellen tyhjennä. Prosenttiosuus suurimmasta erosta lastaus- ja purkuteho välillä samassa kuormituspisteessä nimellistehoarvoon nähden.
*ToistettavuusError
Lataa anturi toistuvasti samoissa ympäristöolosuhteissa nimelliskuormitukseen ja pura se. Prosenttiosuus lähtöarvon maksimierosta samassa kuormituspisteessä latausprosessin aikana nimellistehoon.
*Creep
Kun kuormitus on vakio (yleensä nimelliskuormituksena) ja muut testiolosuhteet pysyvät muuttumattomina, punnituskennon tehon prosenttiosuus muuttuu ajan myötä nimellistehoksi.
* NollaOutput
Suositellun jännitteen herätteen alla anturin lähtöarvo on prosenttiosuus nimellistehosta, kun kuormaa ei käytetä.
*EristysRvastarintaa
DC-resistanssiarvo anturipiirin ja elastomeerin välillä.
*InputRvastarintaa
Kun signaalin lähtöliitin on avoin piiri ja anturi ei ole kuormitettu, impedanssiarvo mitataan virtalähteen herätetuloliittimestä.
* Lähtöimpedanssi
Impedanssi mitattuna signaalin lähtöliittimestä, kun tehoherätyksen tuloliitin on oikosulussa ja anturi ei ole kuormitettu.
*LämpötilaCkorvausRange
Tällä lämpötila-alueella anturin nimellisteho ja nollatasapaino kompensoidaan tiukasti, jotta ne eivät ylitä määritettyä aluetta.
* VaikutusZeroTlämpötila
Muutokset nollatasapainossa ympäristön lämpötilan muutoksista. Yleensä se ilmaistaan prosentteina nollatasapainon muutoksesta nimellistehoon, kun lämpötila muuttuu 10 K.
* VaikutusRedOulostuloTlämpötila
Ympäristön lämpötilan muutoksen aiheuttama nimellistehon muutos.
Yleensä se ilmaistaan prosentteina nimellistehon muutoksen nimellistehosta, jonka aiheuttaa jokainen 10 K lämpötilan muutos.
*KäytössäTlämpötilaRange
Anturi ei aiheuta pysyviä haitallisia muutoksia missään sen suorituskykyparametreissa tällä lämpötila-alueella
2. "Kansainvälisessä suosituksessa nro OIML60" käytetyt termit. Perustuu vuoden 1992 painokseen "OIML No. 60 International Proposal", katso "JJG669--90 Load Cell Verification Regulations" -säädöksen uudet tekniset parametrit:
*LataaCellOutput
Punnituskennon muuntamisesta saatu mitattavissa oleva (massa) voidaan mitata.
* ValmistuminenVarvoLoadCell
Yhden osan koko punnitusanturin mittausalueen jälkeen jaetaan yhtä suuriin osiin.
*VarmennusDvisioVarvoLoadCell (V)
Tarkkuusluokitusta varten punnituskennotestissä käytetään punnituskennon asteikkoarvoa massayksiköissä.
* PunnitusSensor* MinimiVerificationDvisioValue (Vmin)
Vähimmäisvarmennusasteikon arvo, jolla punnituskennon mittausalue voidaan skaalata.
* MinimiStaticLoad (Fsmin)
Massan vähimmäisarvo, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon ylittämättä suurinta sallittua virhettä.
* MaksimiWpunnitus
Suurin massan arvo, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon ylittämättä suurinta sallittua virhettä.
* Epälineaarinen (L)
Punnituskennon prosessikalibrointikäyrän ja teoreettisen suoran välinen poikkeama.
*ViiveError (H)
Suurin ero punnituskennon lähtölukemien välillä, kun käytetään samaa kuormitustasoad. Oyksi niistä on prosessilukema alkaen staattisesta minimikuormituksesta ja toinen on paluulukema alkaen maksimipunnituksesta.
*ryömintä (Cp)
Kun kuormitus on vakio ja kaikki ympäristöolosuhteet ja muut muuttujat pidetään vakiona, punnituskennon täyden kuorman tuoton muutos ajan myötä.
* MinimiStaticLoadOulostuloRekoveryPlant (CrFsmin)
Ero punnituskennon staattisen vähimmäiskuormituksen välillä mitattuna ennen ja jälkeen kuormituksen.
*ToistettavuusError (R)
Samalla kuormalla ja samoissa ympäristöolosuhteissa useista peräkkäisistä kokeista saatujen punnituskennon lähtölukemien välinen ero.
*TheIvaikutuksestaTemperature onMminimiStaticLoadOlähtö (Fsmin)
Muutos staattisen minimikuormituksen välillä ympäristön lämpötilan muutoksesta johtuen.
* VaikutusTlämpötila päälläOulostuloSensiluokkaisuus (St)
Muutokset lähtöherkkyydessä ympäristön lämpötilan muutoksista.
*MittausRikä LoadCell
Mitattu (laatu)arvoalue, jonka sisällä mittaustulos ei ylitä suurinta sallittua virhettä.
*TurvallinenLjäljitelläLoad
Suurin kuormitus, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon. Tällä hetkellä punnituskenno ei tuota pysyvää poikkeamaa, joka ylittää suoritusominaisuuksien määritetyn arvon.
* VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläMminimiStaticLoadOlähtö (FsminH)
Staattisen minimitehon muutos lämpötilan ja kosteuden muutoksesta johtuen.
* VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläOulostuloSpositiivisuus
Lämpötilan ja kosteuden muutoksista johtuvat muutokset lähtöherkkyydessä.
Lisäksi "JJG699-90 Load Cell Verification Regulations" -määräyksissä on lueteltu myös tekninen parametri, nimittäin
* MinimiLoad (Fmin)
Massa-arvo, joka on lähinnä kuormituskennon pienintä staattista kuormaa, jonka voimankehityslaite voi saavuttaa.
Juuri siksi, että anturin mittaus suoritetaan aina dynamometrillä ja staattisen minimikuormituspisteen suorituskykyä on vaikea mitata suoraan. Vielä yksi kohta, "OIML60 International Proposal" on erityisesti suunniteltu punnituskennoille, ja sen lähtökohta punnituskennojen arvioinnissa on sopeutua vaakojen vaatimuksiin.
, mitattuaan erotuksen punnituskennon staattisen vähimmäiskuormituksen välillä.
*ToistettavuusError (R)
Samalla kuormalla ja samoissa ympäristöolosuhteissa useista peräkkäisistä kokeista saatujen punnituskennon lähtölukemien välinen ero.
*TheIvaikutuksestaTemperature onMminimiStaticLoadOlähtö (Fsmin)
Muutos staattisen minimikuormituksen välillä ympäristön lämpötilan muutoksesta johtuen.
* VaikutusTlämpötila päälläOulostuloSensiluokkaisuus (St)
Muutokset lähtöherkkyydessä ympäristön lämpötilan muutoksista.
*MittausRikäLoadCell
Mitattu (laatu)arvoalue, jonka sisällä mittaustulos ei ylitä suurinta sallittua virhettä.
*TurvallinenLjäljitelläLoad
Suurin kuormitus, joka voidaan kohdistaa punnituskennoon. Tällä hetkellä punnituskenno ei tuota pysyvää poikkeamaa, joka ylittää suoritusominaisuuksien määritetyn arvon.
* VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläMminimiStaticLoadOlähtö (FsminH)
Staattisen minimitehon muutos lämpötilan ja kosteuden muutoksesta johtuen.
* VaikutusTlämpötila jaHkosteus päälläOulostuloSpositiivisuus
Lämpötilan ja kosteuden muutoksista johtuvat muutokset lähtöherkkyydessä.
Lisäksi "JJG699-90 Load Cell Verification Regulations" -määräyksissä on lueteltu myös tekninen parametri.
* MinimiLoad (Fmin)
Massa-arvo, joka on lähinnä kuormituskennon pienintä staattista kuormaa, jonka voimankehityslaite voi saavuttaa.
Juuri siksi, että anturin mittaus suoritetaan aina dynamometrillä ja staattisen minimikuormituspisteen suorituskykyä on vaikea mitata suoraan. Vielä yksi kohta, "OIML60 International Proposal" on erityisesti suunniteltu punnituskennoille, ja sen lähtökohta punnituskennojen arvioinnissa on sopeutua vaakojen vaatimuksiin.
Postitusaika: 30.3.2023